SOTE tuli. Nyt meillä on käsissämme pirullinen ongelma.

25.06.2021

Länsi-Uudenmaan soten yhtenä keskeisenä haasteena on alueen erityispiirteenä oleva maantieteellinen hajanaisuus. Meillä on siis paljon haja-asutusta ja laaja maantieteellinen alue käsissämme. Eikä tässä vielä kaikki. Alueen sisällä olevien kuntien ja kaupunkien käytössä on useita eri teknologiaa omaavia toiminnanohjausjärjestelmiä sekä palveluntuottaja-organisaatioita. 

Palvelujen järjestämisen ongelma on siis todella pirullinen.

Pirullisista ongelmista ja niiden ratkomisesta kirjoittivat jo 70-luvulla Horst W.J. Rittel ja Melvin M. Webber teoksessaan Policy Sciences. Monet yhteiskunnalliset ongelmat ovat heidän ja muun organisaatiotutkimuksen näkökulmasta aitoja pirullisia ongelmia (wicked problems). 

Pirulliset ongelmat ovat politiikan tekemisen kulttuurille haastavia. Politiikassa kun tavataan rakastaa vastakkainasettelua ja kärjistyksiä. Valitettavasti pirulliset ongelmat eivät kuitenkaan ratkea mustavalko-ajattelulla, sillä niihin ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua. Nyt tehty sote-ratkaisu ei siis ole joko hyvä tai huono. Se on molempia yhtäaikaa.

Poliitikoilta vaaditaankin tässä ajassa yhä enemmän laaja-alaisen ajattelun taitoa. Täytyy siis kyetä näkemään kuntalainen ja hänen tarpeensa oman puolueen ideologian, toistettujen uskomuksien ja vanhojen ajattelumallien takaa.

Miten pirullinen sote-ongelma sitten voisi ratketa? 

Pirullisten ongelmien tärkein ratkaisukeino liittyy riittävän monialaiseen vuorovaikutukseen, riittävään osallisten tiedottamiseen ja vallan hajauttamiseen. Vuorovaikutuksen laatu ja jaetun tiedon määrä nimittäin korreloi pirullisten ongelmien lopputuloksen laadun kanssa vahvasti. Mitä enemmän ja paremmin suunnitteluvaiheessa ollaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa, sitä parempi on lopputulos. 

Tämä tarkoittaa siis sitä, että soten palvelutuotannon järjestämisen ratkaisussa täytyy mahdollistaa sote-palvelujen osallisten osallistuminen palvelujen ja jopa työn organisoinnin suunnitteluun. Työntekijöitä, kuntalaisia, kuntayhtymiä, järjestöjä, yrityksiä sekä sote-alan ja johtamisen asiantuntijoita on nyt kuultava.

Unelmien sote-yhteisö on yksi käytännön esimerkki edellä mainitusta osallistavasta työstä. Esimerkiksi nuoret on nyt kutsuttu luomaan yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa matalankynnyksen mielenterveyspalveluja. 

Onko SOTE nyt sitten vihdoin maalissa?

Pirullisten ongelmien luonteeseen kuuluu se, että niitä voidaan kehitetään vain "pala kerrallaan" - prosessimaisesti. Tämän takia nyt tehty sote-päätös on vain yksi välivaihe soten kehittämisessä. Tällä ratkaisulla saatiin tehtyä päätös sote-palvelujen tuotannon johtamisen ylätason rakenteesta, eli siitä miten sote-palvelujen järjestämisvastuu jakaantuu eri alueilla ja mitä palveluja muutoksen ensivaiheessa alueisiin liitetään. Tämän jälkeen muutostyössä käynnistyy uusi vaihe

Seuraavaksi perustettavien Hyvinvointialueiden tulee pohtia miten palvelutuotanto tullaan järjestämään ja miten liikkeenluovutuksissa siirtyvä henkilöstö valmistellaan ja johdetaan kestävällä tavalla muutokseen. 

Sote ei ole maalissa. Eikä se tullut valmiiksi.

Mikä on sote-muutoksen seuraava vaihe?

Muutoksen johtamisen näkökulmasta seuraava soten muutosvaihe on ehkä kaikkein mielenkiintoisin vaihe. Tämä vaihe tulee olemaan väliaikaisen valmistelua johtavan toimielimen vastuulla. Väliaikainen toimielin vastaa jo käynnissä olevien Hyvinvointialueiden palvelutuotannon muotoilusta (ks. esim. Unelmien Sote-yhteisö). Suunnittelu- ja muotoilutyön ohessa syntyvät palvelutuotannon rakenteet ratkaisevat pitkälti palvelutuotannon onnistumisen. Nyt siis ratkaistaan se miten ja mistä Sinä tulet tulevaisuudessa saamaan omat sote-palvelusi. Rakenteiden kehittäminen vaikuttaa myös sote-työntekijöiden arkeen tulevaisuudessa.

Nyt ratkaistaan myös se, miten hyvin uudet Hyvinvointialueet kykenevät vastaamaan kuntalaisten palvelutarpeen kohtaanto-ongelmiin. Kohtaanto-ongelmissa on kyse niin sanotusta häiriökysynnästä. Häiriökysynnällä tarkoitetaan sitä, että soten asiakaspalvelua ja asiantuntijoita kuormitetaan "turhilla" puheluilla, kyselyillä ja käynneillä. Tästä syntyy yhteiskunnallemme suuria kuluja ja hukkaa palvelutuotannon näkökulmasta. Ja asiakkaan näkökulmasta häiriökysyntä tuntunee suurena turhautumisena sekä oman ajankäytön hukkana. 

"Oliko minulle se aika varattuna?" "Joko labratulokseni ovat valmistuneet?" "Minulla on edelleen selkä kipeänä, olen jo selittänyt asiani kolmelle eri lääkärille!"

Tämän takia onkin erittäin tärkeää, että muutostyö resurssoidaan riittävän hyvin. Tässä kohtaa ei siis kannata säästää - säästöt syntyvät myöhemmin, jos ovat syntyäkseen. Nyt pitää luoda arvoa - ei hakea pikavoittoja. Tämä on päätöksentekijöille erityisen haastavaa, koska julkisen sektorin johtamisessa talousnäkökulma on tutkitusti erityisen vahva.

Mistä voi syntyä säästöjä?

Säästöpotentiaali on valtava nykyiseen sote-systeemin verrattuna. Digitalisaation myötä ICT-järjestelmien yhdenmukaistaminen sekä modernisointi mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman palvelujen saatavuuden. Hyvin muotoilulla digitaalisella palvelulla voidaan myös ratkaista häiriökysynnän ongelmia. Tämän lisäksi säästöjä voidaan saada aikaa hallinnon automatisaatiolla. 

Pirullisten ongelmien hyvänä puolena on se, että niiden ratkaisuissa on suuri luovuus- ja tuottavuuspotentiaali. Tämän takia jokaisen kuntalaisen olisi tärkeä pyrkiä osallistumaan ja vaikuttamaan sote-palvelujen kehittämiseen, esimerkiksi Unelmien Sote-yhteisön kautta.

Mitä kaikkea voidaan tuottaa etäpalveluna? Miten etäpalveluja voidaan hyödyntää ennaltaehkäisevässä työssä? Minkälaisia liikkuvat sote-palvelut voisivat olla? Miten liikkuvat palvelut organisoidaan tehokkaasti? Miten etäpalvelun tuottaminen muuttaa yksittäisen työntekijän työn tekemisen arkea? Nämä ovat kysymyksiä, joita tällä hetkellä suunnittelutyössä pohditaan. Vastaukset näihin kysymyksiin löytyvät aikanaan kaikkien sote-työhön osallistuneiden keskuudesta. Kannattaa siis osallistua mukaan muutostyöhön.


Mitä sinä toivot saavasi sote-muutoksesta itsellesi?

Lähteet

Camillus, John. 2008. Strategy as a wicked problem. Harvard Business Review. From the Magazine (May 2008) https://hbr.org/2008/05/strategy-as-a-wicked-problem

Rittel, H.W.J., Webber, M.M. Dilemmas in a general theory of planning. Policy Sci 4, 155-169 (1973). https://doi.org/10.1007/BF01405730.

Rossi, Paula. 2021. Understanding Systemic Change: Conflicts in the public service development. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/131479

Unelmien Sote-yhteisö. 2021. https://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/LansiUudenmaan_yhteiset_palvelut/LansiUudenmaan_sote_hanke/Unelmien_sotepalvelut_yhteiso

Soteuudistus sivusto. 2021 https://soteuudistus.fi/etusivu

Soteuudistus muuttaa kuntien tehtäviä ja julkishallinnon rakenteita.2021 Valtiovarainministeriö. https://vm.fi/sote-uudistus

Vanguard. 2014. Saving money by doing the right thing. Why 'local by default' must replace 'diseconomies of scale' https://locality.org.uk/wp-content/uploads/2018/03/Locality-Report-Diseconomies-updated-single-pages-Jan-2017.pdf